Diter Oy:ssä on valmistettu fysikaalisiin laitehoitoihin tarkoitettuja laitteita ja kehitetty niillä annettavia hoitomuotoja ja -menetelmiä vuodesta 1976 lähtien. Fysikaalisia laitehoitoja voidaan antaa useisiin eri tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Hoitojen tavoitteena on lievittää kipua ja edistää toimintakyvyn palautumista. Hoitoja annetaan useamman hoitokerran sarjana, jossa hoitokerrat pyritään toteuttamaan päivittäin mahdollisimman tiiviinä kokonaisuutena.

Diter/Diter Fysiossa seurattiin vuosina 2011–2020 fysikaalisten laitehoitojen potilaskohtaisia määriä eri hoitokohteiden ja diagnoosien osalta. Seurannassa oli mukana 1096 henkilöä, jotka olivat oma-aloitteisesti hakeutuneet vaivansa vuoksi fysioterapeutin vastaanotolle.

Hoitomuodot

Fysikaalisista laitehoidoista käytettiin seurantajaksolla ensisijaisena ja pääasiallisena hoitona kolmen periodin monofaasista moduloitua virtaa. Täydentävinä hoitomuotoina käytettiin joissain tapauksissa lisäksi muita sähkövirtamuotoja, laser-terapiaa, ultraääntä ja magneettiterapiaa. Hoitomuodon valinta tehtiin tapauskohtaisesti tehdyn diagnoosin perusteella.

Hoitojakson aikana potilaita kehotettiin välttämään liikehoitoja, manuaalista terapiaa, voimaharjoittelua sekä tulehduskipulääkkeitä. Tavoite oli saada hoidettava kohde kivuttomaksi, minkä jälkeen tulivat muut hoitomenetelmät ja harjoitteet muun muassa vaivan uusiutumisen ehkäisemiseksi.

Hoitotiheys

Seurantajaksolla todettiin keskimääräisen potilaskohtaisen hoitokertojen määrän olevan 5,3 hoitokertaa, jolloin hoitojakson keskimääräiseksi kustannukseksi potilasta kohden muodostuu noin 240 euroa (Taulukko 1, Kuvat 1–2). Ajallisesti tämä tarkoittaa on noin viikon kestävää hoitojaksoa.

Edellä kuvatut hoitokohteet sisälsivät muun muassa seuraavat diagnoosit:

– Jalkaterä/kantapää: jalkapohjan jännekalvon rappeuma (plantaarifaskiitti), kantaluun apofysiitti (Severin vaiva), jalkaterän murtuma, kantapään limapussin tulehdus (bursiitti), jalkaterän hermopinne (Mortonin neurooma)

– Nilkka: nilkan kiputila, nyrjähdys, murtuma

– Akillesjänne: tulehdus

– Sääri: säären lihasaitio-oireyhtymä (”penikkatauti”)

– Polvi: Osgood-Schlatterin tauti, hyppääjän polvi, Bakerin kysta, juoksijan polvi

– Reisi: lihaskouristus, kiputila, ruhjevamma, lihasrevähdys, puujalka, murtuma

– Lonkka: kiputila, limapussin tulehdus, piriformisoireyhtymä, istuinkyhmyperäiset kiputilat

– Selkä: alaselän kiputila, SI-nivelen kipu, nelikulmaisen lannelihaksen (quadratus lumborum) kipu, välilevyn pullistuma

– Niska: erilaiset niska-hartia-alueen kiputilat

– Olkapää: jännetulehdus (infraspinatus, supraspinatus)

– Kyynärpää/ranne: jännetulehdus (lateraalinen/mediaalinen epikondyliitti eli tennis-/golf-kyynärpää), ranteen kiputila

Hoidon jälkeinen seuranta

Tarvetta hoitosarjan uusimiselle samaan vaivaan ei seurantajakson aikana esiintynyt.

Fysikaalisten laitehoitojen edut

Fysikaaliset laitehoidot mahdollistavat lääkkeettömän hoitovaihtoehdon tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, joista aiheutuva haitta saattaa ilman hoitoa kestää useita viikkoja. Laitehoidoilla toteutettava hoitosarja on kestoltaan lyhyt (noin viikon) ja kustannuksiltaan edullinen (vrt. yhden sairauslomapäivän keskimääräinen kustannus Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan vuoden 2021 tasolla oli 370 euroa). Lisäksi laitehoidoille on vain vähän vasta-aiheita ja niiden sivuvaikutukset ovat harvinaisia ja lieviä.